| Museon edustaja
Leirin johtajat Raportointi ja luettelointi Sukellusturvallisuus Ensiapu Viestitoiminta Keittiötoimintavastaava Ilmapullojen täyttö ja kuljetus Ryhmien vetäjät Venekalusto Radiokalusto ja yhteydet Metallinetsimet Leirin päiväjärjestys |
Pekka Toivanen
Kari Lehtonen, Håkan Pettersson Juhani Yrjänäinen, Johanna Rossi Kari Lehtonen, Håkan Pettersson Jarmo Korpela Pertti Silvan Ingalill Hakkila Anders Luukkonen, Rune Ålander Jarmo Korpela, Pentti Tarpio 4 kpl pikkuveneitä + Hummeri 2 pr LA-käsipuhelimia + 1 meri-VHF (Hummeri) 5 kpl herätys ja aamiainen klo 7.00 lounas klo 12.00 päivällinen klo 17.00 iltapala ja palaveri klo 21.00 |
Puoleenpäivään mennessä leiriläisiä oli koossa n. 15 henkeä ja leirin pystytys saatiin käyntiin. Isokyröläisillä (Lehtonen, Korpela) oli suunnitelmat valmiina leirikeittiötä varten ja tunnetulla tehokkuudellaan he myös rakensivat keittiön.
Muut tarvittavat rakennelmat saatiin myös kuntoon ja varsinainen toiminta pääsi alkuun.
Leiripaikka on alueeltaan aika pieni, mutta muilta osin erittäin sopiva vaikkakin autotie leirille on melko vaikea tietöiden ja merkitsemättömien tienristeyksien takia.
Museonjohtaja Pekka Toivanen selvitti leirin järjestämisen taustaa, mm niitä paperitöitä, jotka tekivät leirin mahdolliseksi. Hän kertoi myös siitä asiakirja-aineistosta ja tutkimuksista, jotka johtivat tämän vuoden leirin pitämiseen nimenomaan Ryssbergetin alueella. Pietarsaaren kaupunginmuseo järjesti Museovirastolta rahoituksen ja luvat sekä valvoo leirin varojenkäyttöä ja toimintaa.
Toivasen puheenvuoron jälkeen valittiin leirillä tarvittavat toimihenkilöt, tehtiin alustava ryhmäjako ja työsuunnitelma. Työryhmiä perustettiin tässä vaiheessa vain kaksi, vetäjinä Tarpio ja Korpela. Koska useita osanottajia tulee myöhemmin, lisätään ryhmiä tarpeen mukaan ja mahdollisesti valitaan kullekin ryhmälle 2 vetäjää, jotka voivat vuorotella tehtävissä.
Illalla aloitettiin varsinaiset tutkimustyöt. Tarkoituksena oli saada ensin kokonaiskuva alueesta. Saatujen näytteiden perusteella päätetään sitten mikä osa rajataan tutkimusalueeksi ja mitä menetelmiä tullaan missäkin kohdin käyttämään.
Työ suoritettiin useammalla ryhmällä ja siinä onnistuttiin. Saatiin selville alue missä näytteitä esiintyy ja etukäteen mielenkiintoiselta tuntunut pikku saaren ympäristö osoittautui täysin tyhjäksi.
Tulevaa työtä varten määriteltiin etelä-pohjoissuuntainen 0-linja, jota tullaan käyttämään peruslinjana tulevassa mittaustyössä. Vastaava itä-länsisuuntainen peruslinja merkittiin myös. Koko ruutukaava perustuu näihin linjoihin, jotka merkattiin maastoon niin, että myöhemmin on mahdollista asentaa ruudukko samalle paikalle.
Tutkimussukellukset ja löydöt: Ingegerd ja Rune Ålander löysivät n. 70 cm pitkän puukappaleen, joka on ilmeisesti osa laivan kaarta. Ryhmän muita löytöjä olivat messinkinappi, kattilan korva sekä lyijykuulia. Pohjoistuuli sekoitti pahasti veden ja näkyvyys oli huono.
Illalla klo 21.00-23.00 tutkivat Silvan, Kujala ja Korpela 0-linjan länsipuoleista rantaa maissa. Löytöjä: kuparinen koristenuppi (pit 74 mm), 2 kpl nelikulmaisia kuparilangan kappaleita ja lyijykuulia.
Aamupäivällä sukellettiin ulompana lahdessa, missä Anders Luukkonen löysi kaksi metallikuppia, ehkä ehtoolliskalustoa. Christer Hakkila löysi kaksi veneen puuosaa. Puolet ryhmästä tutki rantoja aina Ryssbergetin uloimpaan kärkeen; ainoat löydöt lasinpala ja hauli. Lahden tutkimista jatketaan edelleen seuraavana päivänä.
Sukeltajapari Guy Ålander ja Rolf Lund löysivät kaista BI 70C kohdan, jossa oli runsaasti esineitä. Hakala, Niskala ja Järvilehto jatkoivat kaistaa eteenpäin ja löysivät vastaavan kohdan kaista BI 80.
Aamupäivällä käytettiin vesipumppuun liitettyä ejektoria, jolla saatiin sitkeä pohjasavi irtoamaan ja näkyväisyys parani.
Löytöjä: mm. tinalusikka ja -lautanen; A. Luukkonen, kartussin sydän ja messinkilusikka; Christer Hakkila.
Tarkoituksena oli tutkia ruudutetusta alueesta länteen oleva alue Ryssbergetin uloimman kärjen tasalle. Työ tehtiin parisukelluksena, 7 paria, 50 m välein. Sukeltajat kuljetettiin veneillä lähtöalueelle mistä he jatkoivat kompassin avulla etelään Ryssbergetin rantaan. Tällä tavalla haluttiin tutkia laaja alue nopealla ja tehokkaalla tavalla jotta saataisiin selville onko alueella kohtia jotka vaativat tarkempia menetelmiä.
Työ tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Vaikeutena oli veneiden keskinäisen etäisyyden säilyttäminen. Parin 5 ja 6 väli oli liian suuri, mutta tällä ei ole suurempaa merkitystä koska alue tullaan tutkimaan ruutukaava-aluetta laajennettaessa. Syvyys 2-6 m, näkyväisyys hyvä 2-5 m. Pohja vaihteli ulompaa olevasta hiekkapohjasta ranta-alueen kivikkoiseen pohjaan. Alueelta ei tehty löytöjä.
Kaistanarua saatiin lisää ja siitä mitoitettiin ja merkittiin uudet kaistaköydet. Rantaetsintää jatkettiin mahdollisuuksien mukaan koko päivän. Päivän suhteellisen runsas löytömäärä johtui kohdan BI70D monista löydöistä. Näistä mainittakoon n. 10 cm läpimittainen puolipyöreä metalliesine, jossa nuppi. Löytäjänä Forssman ja Pettersson.
Ryhmän ulkopuolinen Lars Haga löysi työkohteenamme olevan lahden seuraavan länteenpäin olevan lahden länsirannalta lähellä lahden pohjukkaa maista esineitä. Paikka käytiin vielä illalla lähemmin tutkimassa. Löytöpaikka on jyrkän kalliorannan kupeessa n. 5 m merenpinnasta ja 10 m rantaviivasta. Kohta vaikuttaa suoja- ja nuotiopaikalta, jossa on ilmeisesti poltettu hylynosia. Löytöjä: eripaksuisten naulojen kantaosia ja rautaesineitä. Myös hiilestä otettiin näyte. Lähistöltä löytyi kallion koloista ja halkeamista kuulia ja lyijyhauleja. Mahdollinen nuotiopaikka on ehkä tarkemman tutkimisen arvoinen.
Jarmo Korpela: Löydetyistä esineistä ja niiden löytöpaikoista muodostuneen linjan perusteella päättelen niiden kuuluneen yhteen alukseen. Näin ollen alueella on varmasti vielä paljon laivastoon kuuluvia hylkytavaroita joten alueen tutkimista pitäisi jatkaa. Tällä tehokkuudella millä osanottajat ovat työnsä tehneet, tulevat historian kirjoitukset tapahtumasta todistettua.
Pentti Tarpio: Käsitykseni on, että "kaikki" leirin aikana löytyneet tavarat ovat kuuluneet yhteen ja samaan alukseen, joka on ajautunut rantaan kaistojen NL-OL paikkeilla.
Koska löytöjen määrä on täysin riippuvainen metallinetsimistä, olisi niiden määrää voitava lisätä. Mielestäni n. 20 sukeltajan määrä edellyttää vähintään kuutta etsintä. kokemuksemme mukaan määrästä 2 menee epäkuntoon viikon aikana pelkästään häiriöiden vuoksi. Nyt oli käytössä kolme yksityistä ja yksi museon etsin joista yksi vaurioitui.
Tutkimusalueen kartoituksessa köysimateriaalin puute tuntuu olevan jatkuva ongelma - se hidastaa ja vaikeuttaa työtä. Tämän kokoinen leiri tarvitsee vähintään 1000 m köyttä. Nyt jouduimme toimimaan pääasiassa lainaköysien varassa.
Olen henkilökohtaisesti täysin tyytyväinen jokaisen leiriläisen työpanokseen. Keittäjän puute rasitti kuitenkin leiriläisiä ylimääräisesti.
Tiedotusta ja vierailuja leirillä tulisi johdonmukaisesti rajoittaa jotta työrauha säilyisi.
Katsoisin, että Museoviraston tulisi lähettää leirille työn aikana tai että vähintään leirin johto ja Museoviraston edustaja kävisivät erittäin perusteellisen keskustelun. Tällöin varmistettaisiin, että leiri etsii vastauksia oikeisiin kysymyksiin. Läheisellä yhteistyöllä kentän kanssa Museovirasto varmistaa sen, että sukeltajien joka tapauksessa suorittama hylkyjen tutkiminen tapahtuu oikeassa hengessä.
Lauantaina kenttätyöt Ryssbergetin leirillä päättyivät. Leirin purkamiseen valmistauduttiin. Varsinainen purku ja kotiinpaluu tapahtui seuraavana päivänä. Sukellustunteja kertyi leirin aikana kaikkiaan n. 200 h ja leiri päätettiin positiivisessa, tyytyväisessä ja uusia leirejä innokkaasti odottavassa hengessä.
| 1
2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 |
Puukappale, 10 cm
Kattilan korva Kuparinen koristenuppi, pit. 74 mm Nelikulm. kuparilangan kappaleita 2 kpl Nappeja, 10 kpl Kolpakon sarana Piikiviä Tinalusikka Tinalautanen Kartussin sydän Messinkilusikka Puupalasia, 4 kpl Tinalautasen osa Lyijyrenkaan ympäröimä lasirengas Puuosa Metallinen solkipari (medaljonki) Kolpakon osa Metallikuppeja, 2 kpl Messinkiesine (ruusukemuoto) Veneen puuosia, 2 kpl Piikivi, 2 kpl Kaaren kappale Nappeja, 2 kpl Tinalautasen pala Tinalusikoita, 2 kpl Kartussi Messinkiheloitettu puukahva Solkia, 2 kpl Puukepin metallinuppi Sormus Mukin reunus Messinkisolki Messinkinappi Pyöreä lyijyesine, jossa nuppi Nappeja, 4 kpl Puolipallon muotoinen kupariesine, jossa nuppi Puupaloja, 3 kpl Tinalautasen reunat Solki Nuppi Kuparinen kahva Messinkisolki Keramiikkakorva (kupin ?) Puukaari, 1 m Puukappaleita, 2 kpl Pylpyrä + puupala Nappi Nappi, jossa kaksoiskotka Solkia, 2 kpl Solkia Puukappale Solkia, 30 mm kuulia, nauloja, lyijyhauleja. Nuotiolöytö Puuta, 2 kpl; 75 cm ja 35 cm Puuta, 2 kpl Kuparitaaleri, v. 1712 Kaareva kuparipellin pala niitein Tinalautanen Pikari Messinkilusikan varsi ja pesä Kattilan korva, kuparia Kolpakon kannen keskiosa (?) Nappi Puu-lyijynuppi Pronssinen esine Solkia, 2 kpl Pronssinen kartiokappale Koristeellinen solki Pronssikorva Nappeja (3 isoa, 2 pientä) Laivan perärangan osa Kannatinsolki Kolpakon kannen keskiosa Risti (kultaa ?) Nappeja, joissa kaksoiskotka 7 kpl Tinalautasen osia Kuparirengas Niittejä yhdessä, 3 kpl Kartussi nahkakääreessä Saviastian osia (kolmijalka ?) Kartussi lyijyhauleilla Nappeja, joissa kaksoiskotka 3 kpl Tinalautasen osia Kuparipellin paloja, 2 kpl toisessa kuva Tinalautasen osia, 2 kpl Ruotsalainen kolikko v. 1639 Kupariastia Tinatuopin sarana Rahan jäännöksiä ? |