Närpiö -94

Merihistoriallinen leiri Närpiössä 1994

Esipuhe

Tämän vuoden sukellukset ovat suoraa jatkoa aiemmille tutkimuksille samalla alueella (1990, 1991 ja 1992) ja tavoitteena on löytää alusten jäännöksiä ja irtolöytöjä. Keväällä, Närpiön Urheilusukeltajien sukelluskurssin ensimmäisten avovesiharjoitusten yhteydessä, löysi eräs vanhemmista sukeltajista puunpalasen, joka muistutti tammista pohjapuuta. Kyseinen löytöpaikka on hyvin suojainen mikä on taas tarkoittanut, että alue on ollut ehdottomasti viimeisenä valittaessa kohdetta sukellusleirillä (liian helppo ?). Tämä löytö kuitenkin teki tästä "reservikohteesta" huippukiinnostavan ja alue päätettiin samantien tutkia tarkemmin ja yllättäen alue sisälsikin runsaasti kiinnostavia löytöjä.

Aloitimme saaren pohjoisesta kärjestä ja jaoimme sukelluskohteen 25:n metrin sektoreihin itä - länsisuuntaan kompassilla. Tavoitteena oli lähinnä kartoittaa alueen koko ja osoittautui, että löytöalue alkoi 25-metrin linjan kohdalla pohjoiskärjestä (vastaava korkeus rannalla on noin 2,5 m yli merenpinnan). Tämä viittaa siihen, että löytömateriaali alkaa tarkalleen pohjoiskärjestä haaksirikon aikaan, mikäli materiaali on peräisin Isonvihan ajalta. Tämä on uskottavaa koska löytömateriaali on identtistä Svarthällanin löytöjen kanssa (missä on löydetty venäläinen pronssikanuuna vuodelta 1704). Ainoa ongelma on se, että löydöt sijaitsevat syvällä näkyvän merenpohjan alla, noin 40-50 cm, mikä tarkoittaa sitä, että tarvitaan sekä taitoa että voimia sorakerroksessa olevien metalliesineiden löytämiseksi. Mammuttipumppaamista kokeiltiin vaihtelevalla menestyksellä alueella leiriviikon aikana, mutta se antoi lisämakua.

Svarthällanin ympäristö on "varma" alue löytöjen puolesta, mikä todettiin myös tämän leirin aikana; matkaikoni, hopealusikka ja kynäkotelo muutamia mielenkiintoisia löytöjä mainitakseni. Osa löydöistä tehtiin "kuivalla maalla", nimittäin karikolla isojen kivien alla.

Tämän vuoden leiri voitiin viedä läpi Opetusministeriön ja Svenska Österbottens kulturfondetin (summa 13.000 mk) avustusten turvin sekä myötämielisesti suhtautuvien Kalaxin kyläläisten, yhteismaan ja kalastuskunnan avulla.

Leirin organisaatio 1994

Hallinnolliset järjestelyt 
Käytännön järjestelyt 
 
Majoittuminen 
 
 
 
 
 
 
Veneet 
 
 
Rahoitus 
 
 
Muonitus 
 
 
 
 
Teleyhteydet 
 
 
Turvallisuus 
 
 
Sukelluskohteet
Pietarsaaren kaupunginmuseo (Pekka Toivanen) 
Bothnia Navalis ry ja SCUBA 77 rf 
 
Ängsögrundet nimisellä saarella (Kalaxin kylän yhteismaan omistama) Kalaxin kalastuskunnan tupa päämajana. Muut rakennukset joita saatiin 
käyttää olivat Dan Granforsin talo, Johan Sundlinin & Göran Manngårdin tupa ja ei vähiten sauna joka sijaitsee alueella. SCUBAn 20:n henkilön telttaa sekä myös yksityisiä telttoja käytettiin. Truthällanilla käytettiin vajaa kuivatus- ja kompressoripaikkana. 
 
Närpiön kaupungin öljyntorjuntavene, SCUBA 77 r.f:n veneet sekä Henrik Backan kalastusalus. 
 
Avustuksia Opetusministeriöltä ja Svenska Österbottens kulturfondetilta (summa 13.000 mk). 
 
Leirialueella (Ängsögrund) sijaitsee keittiö joka on rakennettu varta vasten leiriviikkolle. Ammattitaito yhdistettynä sukellusharrastukseen tekee sen, että leirikokki on tärkeä lenkki tässä yhteydessä (Jan Lindeman). 

Yksi lainattu NMT 450 (Ola Knöös) ja useita muita NMT- ja VHF-puhelinta veneissä. 
 
SCUBAn veneessä on pelastussuunnitelma sekä happinaamari. Leirin aikana kokeiltiin myös varasukeltajia. 
 
vrt. leiriviikolle tehtyä sukellussuunnitelmaa.

 
Sukellukset tehdään Museoviraston tietämänä (lupa 23/311/1994) ja alueen merivartijat (Kummelgrund) on myös informoitu meidän aktiviteeteistämme saaristoalueella jossa on voimassa sukelluskielto.

Sukellussuunnitelma 1994 / viikko 28 Närpiössä / Bothnia Navalis

  1. Finnvikenin hylyn piirtäminen / ejektoripumppausta
  2. Mammuttipumppausta "Pohjoisnavalla" (magneettinen alue Svarthällanin pohjoispuolella)
  3. Detektoritutkimusta Svarthällanin pohjoispuolella (Pohjoisnavan ja Svarthällanin välissä)
  4. Sektoritutkimusta Svarthällanin itäpuolella
  5. Metallinpaljastinetsintää / Svarthällan-Truthällan
  6. Truthällan; reservialue (rantatutkimuksia ja sukelluksia suojan puolella Truthällanin pohjoispäässä).
Tätä ohjelmaa tullaan noudattamaan mahdollisuuksien rajoissa (säävaraus) ja emme koe sitä arvovaltatappiona vaikka jokin alue jäisikin tutkimatta. Tulee uusia vuosia !

Finnvikenin hylky

Paikallinen väestö on tuntenut Finnvikenin hylyn jo pidemmän ajan ja vuoden 1991 leirin aikana päätettiin sitä katsoa lähemmin. Hylky videokuvattiin ja sen päämitat mitattiin. Kun hylystä löydettiin kanuunankuulia tuli siitä heti mielenkiintoisempi. Jo leirin aikana todettiin, että kyseessä ei ollut kaleeri, koska alus oli aivan liian tukevarakenteinen ja kaiken lisäksi limisaumainen. Videon nähneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kyseessä on niin sanottu ruotsalainen skuutti. Golowin mainitsee raportissaan, että lähellä Storskatania he tulivat saaren luo jolla oli haaksirikkoutunut skampavoi ja ruotsalainen skuutti. Kyseessä voi hyvinkin olla sama alus jonka Golowin mainitsee.

Syksyllä 1991 otettiin kymmenen koepalaa dendrokronologista ajoitusta varten Joensuun yliopistossa. Tutkimukset suoritti Pentti Zetterberg ja Pietarsaaren kaupunginmuseo vastasi kustannuksista (10.000 mk). Kahdessa näytteessä oli ehjä pinta ja nämä puut oli kaadettu talvella 1709/10 (lisätietoja vuoden 1992 leiriraportissa). Dendroraportti ei voinut tässä vaiheessa vastata missä puut olivat kasvaneet, mutta tämä ei olekaan kovinkaan tärkeää koska on tiedossa, että venäläiset takavarikoivat matkansa aikana aluksia tarpeen mukaan.

Puunäytteiden ikä ja löydetyt kanuunankuulat johdattavat meitä uskomaan, että alus on ollut mukana venäläisten tutkimusretkellä Pohjanmaalle. Hylky ei välttämättä sijaitse nykyään haaksirikkopaikallaan. Vedensyvyys on tänä päivänä ainoastaan 1-3 metriä. Hylyssä on erittäin vähän irtolöytöjä joten näyttää siltä, että se on joko hinattu tai purjehdittu rannalle ja tämän jälkeen tyhjennetty ja hylätty.

Finnviken 1994

Tavoitteet

Aloitimme tutustumalla hylkyyn (uusia leiriläisiä). Tämän jälkeen kiinnitettiin merkkilaatat keulaan (K) ja perään (P) sekä erääseen kaareen keskikohdassa, tyyrpurin (S1) ja paapurin (B1) puolelle. Tämän jälkeen viritettiin naruja näiden pisteiden väliin piirtämisen ja suunnistuksen helpottamiseksi "hylyssä". Narut jätettiin paikalle helpottamaan tulevia töitä paikalla.

Myöhemmin viikolla pumpattiin osa keskilaivasta ja keulasta. Uudelleenkonstruoitu ejektoripumppu näytti toimivan erinomaisesti, vaikka tiettyjä parannuksia liittyen ulosvirtausputken kiinnitykseen onkin niin, että pumpattu massa ei tulisi takaisin hylkyyn.

Kokonaissukellusaika: 16 h 55 min.

Arviointi

Kaikilla työryhmän jäsenillä pitäisi olla selvä kuva hylyn nykyisestä ulkonäöstä. Me saimme tehtyä erittäin selvän piirroksen siitä sekä päämitat (pituus=12,94 m, leveys=5,30 m). Kaksi irtolöytöä nostettiin ylös (FV 1, FV 2), mutta kanuunankuulat jätettiin toistaiseksi paikalleen. Jäljelle jätettyillä naruilla sekä tämänvuotisen piirroksen avulla on myös mielenkiintoista katsoa seuraavana kesänä, josko hylky olisi muuttunut "ulkonäöltään" talven aikana.

Tulevat leirit

Hylky pitäisi pumpata kokonaan tyhjäksi sedimentistä. Osin siksi, että saataisiin esille mahdollisia irtolöytöjä, sekä rakenneosien esillesaamiseksi kuten kannen saumat, mahdolliset polvet, mahdollinen mastonjalka sekä kölin muoto. Nämä tulisi siinä tapauksessa piirtää ja mitata tarkasti. Piirrosten avulla voitaisiin toivottavasti tunnistaa hylyn tyyppi 100%:sesti sekä myöskin määrittää rakennuspaikka vertailemalla aiemmin tehtyihin vastaaviin löytöihin Suomessa ja Ruotsissa. Ainoastaan jos löydetään jokin erittäin merkittävä yksityiskohta, voitaisiin tämä ottaa konservoitavaksi.

Tom Jylhä

Löytöluettelo Närpiö 1994

Svarthällan

S 1 
S 2 
S 3 
S 4 
S 5 
S 6 
S 7 
S 8 / 1-2 
S 9 / 1-37 
S 10 
S 11 
S 12 
S 13 
S 14 
S 15 
S 16 / 1-9 
S 17 
S 18 
S 19 
S 20 / 1-4 
S 21 
S 22 
S 23 
S 24 / 1-2 
S 25 
S 26
Piipunpesä 
Hylynosa 
Pylpyrän trissa 
Matkaikoni (yksityiskohta
Kupariraha (denga) 
Tinanappi 
Tunnistamaton metalliesine 
Tinanappeja 
Messinkinappeja 
Messinkinappi 
Messinkinappi 
Tinanappi 
Tinalautanen 
Kokoontaitettava lusikka 
Kynäkotelo 
Messinkinappeja 
Messinkinappi 
Tinanappi 
Kranaatin sytytysputki 
Messinkisolkia 
Litteä kupariesine 
Osa kuparikattilaa 
Rautanaula 
Lyijypeltejä 
Piikivi 
Nahanpalanen 
+ numeroimattomia lyijykuulia

Truthällan

T 1 / 1-49 
T 2 
T 3 
T 4 / 1-4 
T 5 
T 6 
T 7 
T 8 
T 9 
T 10 
T 11 / 1-3 
T 12 
T 13 / 1-2 
T 14 
T 15 / 1-7 
T 16 
T 17 
T 18 /  1-12 
T 19 
T 20 
T 21 
T 22 
T 23 / 1-3 
T 24 
T 26 
T 27 
T 28 
T 29 / 1-6 
T 30 
T 31 
T 32 / 1-2 
T 33 
T 34 / 1-3 
T 35 / 1-3 
T 36 
T 37 / 1-2 
T 38 
T 39 
T 40 
T 41
Tinanappeja (isoja kaksoiskotkalla) 
Messinkisolki 
Messinkisolki 
Messinkisolkia 
Messinkinappi 
Hevosen hammas (ontto; märehtijä ?) 
Viljamöykky 
Kuparipadan osia 
Kuparihela 
Nahkakenkä 
Tunnistamattomia messinkiputkia 
Kuparipadan kahva 
Tinanappeja (pienempiä kaksoiskotkalla) 
Tinanappeja (siirretty T 1:een) 
Tinanappeja 
Messinkinappi 
Messinkinappi 
Tinanappeja (täplikkäitä) 
Tinanappi 
Tinanappi 
Messinkipata 
Messinkinappi 
Messinkisolkia 
Piikivi 
Tuolinjalka 
Tinanappi 
Tinanappi 
Tinanappeja 
Messinkinappi 
Messinkinappi 
Messinkinappeja 
Lattarauta (kölirauta ?) 
Tinanappeja 
Tinanappeja 
Messinkinappi 
Messinkisolkia 
Messinkinappi 
Messinkinappi 
Soikea kupumainen messinkipelti 
Pitkulainen musta puuesine 
+ numeroimattomia lyijykuulia

Truthällan (hylynosat)

TV 1 
TV 2 
TV 3 
TV 4 
TV 5-6 
TV 7-16 
TV 17
Pohjapuu 
Pohjapuu 
Pohjapuu 
Kaari 
Osa pohjapuuta ? 
Tunnistamattomia hylynosia 
Kaari

Finnviken

F 1 
F 2
Lyijytanko 
Pyöreä litteä puuesine

Storskatsund

Sukellusalue "Storskatsund" ei ollut mukana sukellusviikon suunnitelmissa, mutta paikallisten sukeltajien keskuudessa päätettiin tutkia alue Finnvikenistä etelään (250 m) maista käsin Storskatan luona. Alue on strateginen koska se sijaitsee Järvöfjärdenin sisääntulon suulla, mutta mitään löytöjä ei tehty, jonka vuoksi se luokiteltiin mielenkiinnottomaksi toistaiseksi. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että mainittujen sukelluksien aikana ei käytetty metallinpaljastimia. Sukellusalue alkoi 250 m Finnvikenistä etelään ja jatkui siitä 200 m etelään. Alue lähinnä Finnvikeniä on tutkittu aiemmin.

Epilogi

Näin jälkikäteen on mukava todeta, että leiri onnistui hyvin sekä löytöjen että säiden puolesta.

Sukellustuntien määrästä tuli ennätyssuuri, mikä on hyvä osoitin siitä kuinka väki on suhtautunut näinkin työlääseen viikkoon kuin nyt oli kyseessä. Pääosin kolmea asiaa; työntekoa, syömistä ja nukkumista, mikä tarkoittaa, että keittiön on toimittava ja on tärkeä osa leiritoiminnasta. Myös nukkuminen on tärkeää, ja voidaankin pitää "hiljaisuutta" hieman perusteettomana kun puhutaan aikuisista ihmisistä, mutta on osoittautunut, että järjestelmä toimii eikä se ole mikään tässä yhteydessä ärsyttävää. Itse työn olemme yrittäneet jakaa useampaan työryhmään mikä tarkoittaa, että työnjohto toimii paremmin. Luonnollisia työryhmiä muodostuu ja työnteko käy paremmin kun viihdytään yhdessä. Nämä ongelmathan on leirin johdon selvitettävä, mutta loppujen lopuksi kaikkein tärkeintä on, että lopputulos tyydyttää kaikkia osapuolia, niin kuin uskallan väittää.

Konkreettisesti mitä Truthällanin alueeseen tulee, haluaisin käynnistää ruudukkoetsinnät jotta voisimme mahdollisesti saada selvemmän kuvan löytöjen sijainnista, jos se nyt on niin tärkeää näinkin keskittyneen alueen kohdalla kuin nyt on kyseessä. Löydetyillä pohjapuilla ei ole minkäänlaista kuviota vaan niitä on löytynyt sattumanvaraisesti mistä vain. Kun ensimmäinen pohjapuu löytyi leirillä, yritimme tehdä kaivannon mammuttipumpulla, mutta se oli ainoa merkittävä puutavara lähistöllä. Joukko muita löytöjä tehtiin, mutta ei mitään joka voisi viitata koristuksen osiin tai muuhun sellaiseen. Mitään muita todennäköisiä hylynosia ei myöskään löytynyt, vaan joukko irtolöytöjä kuten kuparikattilan osia, viljamöykky (ohraa ?), pitkulainen musta puuesine (tuolinjalka) ja nappeja.

Alueella on paljon työtä jäljellä mikäli saamme jatkaa tutkimuksia (pohjainventaareja) meitä valvovien toimielinten puolesta. Toivottavasti me teemme työtä joka hyödyttää meriarkeologiaa eikä päinvastoin. Tässä yhteydessä ehkä voisimme asettaa yhden jos toisenkin innokkaan koulunpenkille joksikin päiväksi niin, että saisimme vakavamman ilmapiirin isommalle joukolle sukeltajia. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että kaikki toimii hyvin, mutta kuten tiedämme, ajat muuttuvat ja me niiden mukana, joten meidän on pidettävä silmät auki jotta voimme matkata tulevaisuuteen tarkkaavaisina.

Teille kaikille, jotka olette avustaneet tälläisen leirin läpiviennissä: Paljon kiitoksia !
 

Ola Knöös
leirinjohtaja