Närpiö -91

Merihistoriallinen leiri Närpiön merialueella

Johdanto

Tämänvuotinen leiri voidaan katsoa edellisvuotisen suoraksi jatkoksi ja sillä tehtiin edelleenkin pohjainventaariota ja skampavoiden hylynosien etsintää. Leiri on järjestetty yhteistyössä Museoviraston merihistorian toimiston, Pietarsaaren kaupunginmuseon, Bothnia Navaliksen ja paikallisten sukeltajien sekä Kalaxin kylän yhteismaan kanssa Närpiöstä.

Helsinkiläisen Unis Slavica-kirjaston venäläisen materiaalin perusteella (selvittänyt helsinkiläinen Rainer Mattsson) pitäisi neljän aluksen (puolikaleerin tai skampavoin) olla haaksirikkoutunut Bergön ja Kristiinankaupungin välillä syksyllä 1714, 22. syyskuuta ja 28. lokakuuta välisenä aikana ja nämä olisivat kenraali-amiraali Apraxinin laivastosta. Myöhemmin kun kenraali-majuri Golowinin yksikkö tuli eteläänpäin pitkin rannikkoa (Joka kävi Uumajassa ja menetti aluksia Ryssbergetillä) lukee hänen raportissaan seuraavaa: "Gåsgrund - 3 mailia (siellä on majakka); Grytskär - puoli virstaa (ei siis kovinkaan pitkää matkaa majakan ja Grytskärin välissä); Sturmskatan - 3 mailia (me menimme yli selän ja saavuimme erään saaren luo jonka luona oli haaksirikkoutunut skampavoi ja ruotsalainen skuutti); Klobbskär - 1 maili; Krestina-turn - 1 maili (siellä seisoo majakka vastapäätä Kristiinankaupunkia); Stok-Ura - 2 mailia; Merikarvia - 6 mailia (vastapäätä Merikarvian kirkkoa haaksirikkoutui myrskyssä skampavoi Inkeriläisestä rykmentistä)" 1 maili = 7,42 km (tai 4 merimailia) ja 1 virsta = 1067 m (tai 500 saschen).

Näiden tietojen jälkeen herää kysymys missä sijaitsee tämä saari jonka Golowin mainitsee raportissaan ? Rannikko oli tietenkin täysin erilainen lähes 300 vuotta sitten, mutta rannikot Storskatan ja Truthällanin ympärillä ovat korkeita joten suurimman osan pitäisi olla veden alla. Tämä on ja tulee olemaan meille haaste nyt ja tulevaisuudessa.

Ola Knöös

leirinjohtaja

Leirin organisaatio

Hallinnolliset järjestelyt
Käytännön järjestelyt

Majoittuminen

Veneet

Rahoitus

Muonitus

Teleyhteydet

Turvallisuus

Sukelluskohteet

Pietarsaaren kaupunginmuseo (Pekka Toivanen)
Bothnia Navalis r.y. ja SCUBA 77 r.f.

Ängsögrundet nimisellä saarella (Kalaxin kylän yhteismaan omistama) Kalaxin kalastuskunnan tupa päämajana. Muut rakennukset joita saa käyttää ovat kalastuskunnan sauna, Dan Granforsin talo, Johan Sundlinin & Göran Manngårdin talo ja SCUBAn 20:n henkilön teltta. Myös yksityisiä telttoja käytettiin. Truthällanilla käytettiin yhteismaan vajaa kuivatus- ja kompressoritalona.

Närpiön kunnan öljyntorjuntavene, SCUBA 77 r.f:n veneet sekä yksityishenkilöiden veneitä; Henrik Backa, Ernst-Erik Vesterback jne.

Pietarsaaren kaupunginmuseo ja "kenttätyöhön" tarkoitettuja varoja.

Leirialueella sijaitsee keittiö joka on rakennettu varta vasten leirin osanottajia varten.

Yksi lainattu NMT 900 (Oy Divepoint Ab) ja useampi VHF-radiopuhelin veneissä.

SCUBAn veneessä on pelastussuunnitelma sekä happinaamari.

Alue Truthällanin ja Svärdsgrundetin välissä - aikaisempien löytöjen ja keskeneräisen työn vuoksi, sekä maissa että veden alla lähinnä mahdollisesti ammuksia.
Svarthällan - ratkaisevasti löytörikkain ja "varmin" alue, mutta avoin tuulelle. Aikaisemmin löydetty ruumiita, henkilökohtaista omaisuutta, taloustarvikkeita ja aseita.
Isak-nimisen karikon edusta - aikaisempien vuosien löytöjen (1984 löydettiin 7 kpl käsijauhinkiviä) ja karikon strategisen sijainnin (Storskatsundin suulla) perusteella.
Skatskärviken / Storskatan - voidaan rinnastaa Isakiin myös löytöjä kuten esim. liitupiippuja on tehty aiemmin.
Finnviken - vanha hylky, joka kansankielen perusteella pitäisi olla "venäläinen". Voidaan tutkia ja piirtää harjoituksena.
Björkholmenin lahden hylky - kansankielen mukaan "kokkolaskuutti".

Yllämainitut sukelluskohteet on käytettävissä ja meillä pitäisi olla töitä riippumatta säistä.

Vuoden sukellusten tulokset

Alue 1 (Truthällan)

Notkossa Svärdsgrundin ja Truthällanin välissä on aiemmin tehty löytöjä, lähinnä ulkopuolella ja enimmäksen ammuksia. (Sisäpuolella on löydetty kuparitaaleri aiemmalla leirillä). Ei pidä paikkaansa (toim. huom.)

Sisäpuolella sukellettiin (yhteensä 13 h 36 min) sektorietsintää metallinpaljastimen kanssa, mutta mitään löytöjä ei tehty.

Ulkopuolella (alue 150-300 pohjoiseen) tutkittiin myäskin paljastimilla, mutta ei mitään löytöjä tehty (paitsi painovyö edelliseltä leiriltä). Yhteensä sukellusaikaa 6 h 30 min. Kaikki Truthällanin löydöt (vrt löytöluettelo) tehtiin maista edellämainittujen saarten välisestä notkosta meren puolelta.

Alue 2 (Svarthällan)

Tänä vuonna sukellettiin samalla alueella kuin viime vuonna osin edellisvuoden olosuhteiden vuoksi ja osin parempien detektoreiden vuoksi. Tehtävänä oli tutkia sektorit A100-A120 ja 20 m oikeaan systemaattisesti detektoreilla. Tulokset on nähtävissä löytöluettelossa ja eniten työskennelleet sukeltajat väittävät, että alueella on vielä paljon tekemistä.

Oli hämmästyttävää, että niinkin paljon materiaalia oli maissa aiemmista leireistä ja tutkimuksista huolimatta. Tästä voimme kiittää nuoria (ei sukeltavia poikia ja tyttöjä). Vähintään 50 kg musketinkuulia oli alueella. Yhteensä sukellusaikaa 64 h 6 min.

Alue 3 (Isak)

Ainoastaan yksi yhteensä 6 h 13 min pitkä sukellus tehtiin tällä alueella sektoritutkimuksena, mutta mitään löytöjä ei tehty. Ryhmän sisäisten neuvotteluiden jälkeen päätettiin kyseinen alue jättää ja keskittyä Skatskärsvikeniin ja Finnvikeniin (alueet 4 ja 5).

Alue 4 (Skatskärsviken)

Kyseessä oleva lahti on kutakuinkin kasvanut umpeen jonka vuoksi mitään sukelluksia ei tehty vaan rannat tutkittiin metallinpaljastimilla. Löydöistä arvokkaimpia olivat vanhat sepäntakomat naulat. Nämä olivat niin huonossa kunnossa, että ne jätettiin. Metsässä Skatskärsvikenin ja Storskatsundin välissä on useita ryssänuunia (3 kpl) ja muita ihmisen tekemää kivimuodostelmaa. Metsässä tehty tutkimus metallinpaljastimilla paljasti useampia naulakasoja (ehkä poltetuista hylynosista) ja pihkaisia nauloja. Yksi sukellus tehtiin suuremmassa osassa lahtea yhteensä 6 h 40 min.

Alue 5 (Finnviken)

Paikalliset sukeltajat ovat tunteneet tämän hylyn koko aktiiviuransa ajan, mutta kukaan ei ole systemaattisesti tutkinut pohjaa. Nyt se oli lähinnä harjoituskohteena ja vara-alueena, mutta kohde osoittautuikin todella mielenkiintoiseksi. Ensimmäisellä sukelluskerralla aluksesta löytyi ammuksia sekä tiiliskiviä, muotoiltuja paarlastikiviä (hakattu niin, että ne sopivat kaarien väliin). Itseasiassa kaikki löydöt. Yhteensä sukellusaika 36 h 1 min.

Löytöluetteloihin ei pantu puista astianpohjaa (jätettiin hylkyyn) eikä rasvamaista valkoista massaa (lampaanrasvaa ?) jota oli pohjalla tukevien kaarien välissä.

Neuvotteluiden jälkeen päätettiin hylky videokuvata ja tämän jälkeen ottaa koepaloja dendrokronologisia tutkimuksia varten. Hylky myös piirrettiin ilman sen suurempia järjestelyjä

100 x 250 m suuri alue hylystä eteläänpäin myös tutkittiin, mutta ilman tuloksia.

Alue 6 (Björkholmenin hylky)

Pohjan laadun vuoksi (pehmeä savi ja muta) tuli sukelluksesta tämän hylyn luona enemmän tai vähemmän epäonnistunut koska näkyväisyys meni nollaksi lähes välittömästi. Tätä sukellusta voidaan pitää epäonnistuneena ja aikaa kului 4 h 36 min.

Löytöluettelo

Svarthällan

S 1
S 2
S 3
S 4
S 5
S 6, 7, 8, 9
S 10
S 11
S 12
S 13
S 14
S 15
S 16
S 17
S 18
S 19
S 20
S 21
S 22
S 23
S 24
S 25
S 26
S 27
S 28
S 29
S 30
S 31

pistooli
pistooli (ehjät puuosat)
pistoolinkotelo
piikivi lyijypellissä
(hopeinen ?) taskukello
messinkinappeja 30 mm
messinkisolki
kuparisolki
messinkisolki (puuttuva puikko)
messinkisolki (kolmiapila)
kuparisolki
messinkinappi (valettu)
pronssinappi (fasettipinta)
hiomakivi ?
piikivi lyijypellissä
rautafragmentti
kaksi ajorautaa
kukkaron fragmentti
ortodoksinen messinkikrusifiksi
messinkisen kynttilänjalan osa
noin 700 hopeista tippakopeekkaa
5 pyöreää venäläistä hopearahaa
9 puolen kopeekan rahaa
2 neljännes kopeekan rahaa
4 yhden kopeekan rahaa
2 yhden äyrin hopearahaa
5 messinkinappia 30 mm
3 messinkinappia 20 mm

Maissa (Svarthällan)

S 32
S 33
S 34
S 35

messinkisen kynttilänjalan osia
tinalautanen
tinalusikka
2 vihreän lasipullon osaa
numeroimattomia musketinkuulia (noin 50 kg)

Truthällan (rannalta)

T 1
T 2
T 3
T 4
T5

piikivi lyijypellissä
käsikranaatti (3 naulaa) haljennut
käsikranaatti (3 naulaa) ehjä (aiemmin löydetty)
kranaatti (6 naulaa)
tankokuulan kuula (3 naulaa)

Finnviken (hylystä)

FV 1
FV 2
FV 3
FV 4
FV 5
FV 6
FV 7

tankokuulan osa (syöpynyt)
kanuunankuula (3 naulaa) syöpynyt
kanuunankuula (3 naulaa) maista
tiiliskivi (yksi useista)
osa keramiikka-astiaa
osa liitupiipun vartta
osa köyttä

Epilogi

Näin muutaman kuukauden leiriviikon jälkeen kun yksityiskohdat ovat pyyhkiytyneet pois ja kokonaiskuva on alkanut yhä enemmän paljastumaan voidaan todeta, että leiri onnistu niin löydöllisesti kuin töiden kannalta. Mitään varsinaista kuviota ei voida vielä muodostaa (ainakaan amatöörin silmin), mutta ehkä tulevaisuus antaa vastauksia. Tulevaisuudessa, mikäli Närpiössä järjestetään seuraavana kesänä leiri, pitäisi Svarthällania tutkia edelleen kuten myös Truthällania. Finnvikenin hylky pitäisi valokuvata (mosaiikki) ja tutkia lähemmin. Hylyn rakenne, kölin muoto ja kannen saumat pitäisi tutkia lähemmin. Tämän vuotiset dendrokronologiset tutkimukset sanovat nekin osaltaan hylyn jatkotutkimuksista. Me olemme oikeilla jäljillä ja oikealla paikalla. Se paljastuu oheisesta sitaatista kirjasta Den Österbottniska byn (kuvaus Tjärlaxin kylästä Närpiössä):

"Menneiden aikojen muistomerkeistä voidaan mainita eräät muinaishaudat Vesterbackin tilan metsäpalstalla kuten myös ne ns. ryssänuunit pitkin Tjärlaxin selän rantoja. Niiden sanotaan olevan muinaisjäännöksiä Isonvihan ajoilta jolloin venäläinen laivasto oli ankkurissa mainitulla selällä 'kaleeri kaleerin kyljessä keulapuomi maihinpäin' ja miehistö kulki maissa leipoakseen ja kypsentääkseen leipää tilapäisissä harmaakiviuunissa. Venäläisen laivaston sanotaan haaksirikkoutuneen paluumatkalla sen jälkeen kun olivat ryöstäneet Norrlandin rannikkoa. Haaksirikko tapahtui osin Kalaxin saaristossa Truthällanin länsipuolella osin Svarthällanin luona. Kalastajat ovat löytäneet täällä merenpohjalla kanuunankuulia ja lyijyhauleja sekä 1850-luvulla jopa kokonaisen kanuunan joka myytiin Strömbäckin valimolle Petolahteen."

Tässä tekstissä sanotaan "truthällanin länsipuolella". Ehkä meidän pitäisi etsiä kauempaa ulkoa kyseisestä saaresta? Uusi sukellusleiri saa antaa siihen vastauksen.